| | Korvesta ja valtateiltä 1/2012 teemana Kuntarakenne uudistuksen vaikutuksia harvaan asutulla maaseudulla |
huhtikuu 2012
|
|
|
|
|
|
|
 |
Arkisto |
- 3/2011, Teemana Elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla
- 2/2011, Teemana yhteisöllisyys
- 1/2011, Teemana nuoret harvaan asutulla maaseudulla
- 3/2010, Teemana yhteydet, viestintä, saavutettavuus
- 2/2010, Teemana koulutus harvaan asutulla maaseudulla
- 1/2010, Teemana palvelut harvaan asutulla maaseudulla
- 2/2009, Teemana Luonnonvarat harvaan asutun maaseudun voimavarana
- 1/2009, Teemana Turvallisuus
|
|
|
Nykytiedolla maapallon tulevaisuus on erittäin hyvin hahmotettavissa. Meitä uhkaa eittämätön resurssipula energian, ravinnon, puhtaan veden ja monien tärkeiden luonnonvarojen suhteen. Yhteiskuntamme on myös päivä päivältä haavoittuvampi sähkö- ja teknologiariippuvuutemme vuoksi. 
Aamulla herrään. Oon maalainen. Vien lapsen hoitoon ja meen töihin, niin kuin valtaosa muistaki suomalaisista. Oon muuttanu maalle siksi, että halluun olla lähellä luontua ja että lapsilla ois turvaline assuinympäristö. 
Miten kuntauudistus huomioi kaukana kaupunkikeskuksista sijaitsevien pienten maalaiskuntien elinvoimanäkökulman?
Pienen kunnan rooli alueen elinvoiman tuottajana on kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä esitettyä laajempi. On selvää, että ilman pieniä kuntia olisi jäänyt moni yritys syntymättä, matkailualue rakentamatta, lähiruoka ostamatta ja mökkitontti kaavoittamatta.
Rovaniemen Yläkemijoella on todettu, että kylien väestön vähentyessä lähipalveluja ei voida enää turvata jokaisessa kylässä, vaan palvelutason kehittämiseksi on kyettävä kylien väliseen yhteistyöhön perinteisten kyläidentiteettien sitä estämättä. 
Pudasjärven kaupunki on saanut keväällä 2010 Sisäministeriöltä pilottikuntastatuksen HARVAAN ASUTTUJEN alueiden palvelutuotannon järjestämiseksi ja erilaisten vaihtoehtoisten palveluiden tuottamismahdollisuuksien kokeilemiseksi harvaan asutuilla alueilla (PUDASJÄRVI HARVA-hanke). 
Suomi on kahdessa asiassa EU-maiden kärkeä. Suomen huoltosuhde on vajoamassa EU:n heikoimmaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa. 
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena syntyy uudenlaisia moniaineksisia kuntia, joissa usein yhdistyvät laajat maaseutualueet ja keskuskaupunki. 
Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on vastata tulevaisuuden haasteisiin kuntarakenteen merkittävällä muuttamisella. 
